Markon koulutus osa 2

Lauantaina oli toinen osa Mäkelän Markon koulutuksista. Marko on edelleen hyvä kouluttaja ja laittaa koulutettavat tekemään töitä.
Tällä kertaa rata oli sama kaikille tasoluokille.

Alku (1-12) tuntui vaikealta saada onnistumaan, mutta sujui hyvin sekä vastaanotettaessa kolmosen takaa että ohjaajan lähtiessä liikeelle kakkosen ja kolmosen välistä. Ekalla kerralla sain koiran hakemaan oikeaan väliin kepeille ssäänkin, mutta kun en ollut siihen varautunut, niin jätin homman ohjaamatta. Tästäkö sitten kuulin kouluttajalta. Marko haukkui minut kunnolla ja syystä.
Kepeiltä kutoselle lähetys ja siitä koira 'ulko'kautta seiskalle. Ohjaaja tekemään saman aikaisesti sokkaria seiskan ja kasin väliin luottaen koiraan. Toimi muuten hienosti. Muurin takaakierto ja siitä otin Uppisella sylkkärillä putkeen.
Koiran lähtiessä putkeen piti ohjaajan kiirehtiä kympin taakse sokkariin. Siitä takaakierto ja valssi, niin koira sujahti kuin itsestään putkn oikeaan päähän, jos vain ohjaaja antoi sille mahdollisuden.

Keskipätkä (12- 24) oli meille vaikein. En millään meinannut osata ohjata kohtaa 13-14. Koira oli aina vaan muurilla. Saimme senkin onnistumaan, kunhan vain ohjaaja piti koiran hanskassa.  A:lta piti saada etumatkaa, että ehti ohjaamaan hypylle 18. Utsihan pysyy hyvin alastuloilla, mutta minä taas en siihen koskaan luota :-/.
Koira vapautetaan A:lta ja siitä vauhdilla kohti estettä 18 leijeröimättä hyppyä 21. Minä kierrätin koiran siivekkeen ympäri ja siitä putkeen. Pakkovalssilla 20 ja valssit sekä 21 että 22 hypyille. Hypyllä 22 kierrätys ei A:an puolelta ja siitä lähetys putkeen. Tämä väli (22-23) oli minulle vaikea. En osannut kääntää ajoissa koiraa ja niinpä se välillä kiersi toista kautta esteen. Tämän osaamattomuutensa ohjaaja sai kyllä tuntea jaloissaan. Jouduimme ottamaan sen niin kauan uusiksi esteeltä 19, että onnistuin ohjauksessa. Ja niitä kertoja tuli monta. Kuinka voi olla niin vaikeaa vaihtaa käsiä oikeaaikaisesti....

Viimeinen pätkä (22-32) onnistui hieman paremmin. Nyt toimi este 22 kunnolla, joten koirakin irtosi hienosti putkeen. Itse vastaanottamaan 25sen taakse keppien puolelle. Siitä kierrätys siivekkeen ympäri 27lla ja samaa puolta takaisin. Koiran lähetys putkeen ja itse ottamaan niistolla vastaan esteen 31 taakse. Jos olin huolimaton, niin Utsi kyllä haki muurin putken 30 sijaan, mutta pienellä haltuunotolla sekin asia korjaantui.

Empä olisi alkuun uskonut, että saamme koko radan tehtyä, mutta loppujen lopuksi se sujui hienosti.
Kyllä tuo Uppinen on ihana harrastuskaveri. Ei väsynyt, vaikka ohjaajan takia hommia jouduttiinkin uusimaan ja paljon.
Lisähuomiona tuli vielä noista kepeistä, että minun pitää antaa napakka käsky niille eikä mitään 'vähän sinnepäin' -ohjausta ja käskyä.

Jälleen mahtavat treenit. Kiitos mahtavalle kouluttajalle sekä seuralle, joka mahdollisti tämän.