16 esteen rata

Jipolla oli tänään fysioterapia. Paikat olivat jo paljon paremmassa kunnossa kuin viimeksi. Lisäksi ostin pikkumustille häkkiin BOTn minihuovan.
Harkoissa oli siten vain Utsi mukana. Muitakin oli poissa, joten meitä oli vain kolme treenaamassa. Kyllä siinä ehtikin harjoitella. Arto oli vääntänyt meille kuudentoista esteen radan, jolla oli tarkoitus testata oppimiamme asioita. Oli takaakierto/ pakkovalssi, valsseja, pimeäkulma putkeen, lähetyksiä, vastaanottoja esteen takana, valssia lisää, välistävetoja, pituuseste, sylkäri/ jaakotus.

Ratapiirros copyright Arto Laitinen

Siinä sitä oli vääntämistä. Ekaksi otetiiin vain alun seitsemän estettä ja toisella kierroksella koko rata.  Utsilla otin alun takaakierrolla, koska sillä ei ole vielä niin varmaa tuo paikalla pysyminen, että olisin voinut ottaa pakkovalssilla. Valssit meni hyvin ekalla kierroksella kolmoselta neloselle, samoin pimeäkulma putkeen. Lähetys seuraavaan putkeen tuotti vaukeuksia. Kun muut koirat hakivat oikean puoleiseen päähän vasemman sijaan, niin Utsi haki kasi hypyn herkästi.
Toisella keirroksella onnistuin töppäämään valssin kolmosen ja nelosen välissä jatkuvasti. En vain osannut sijoittua oikein. Pimeäkulma putkeen edelleen hyvin, samoin suurimmaksi osaksi onnistui myöskin seiskaputkeen lähetys. Ysihypyn valssissa piti olla tarkkana. Siinä aina unohdin koiran jonnekin :( . Välistävedot onnistuivat hyvin, samoin pituus, mutta siitä putkeen en osannut lähettää kunnolla. Käsi osoitti jälleen taivaita tai jonnekin muualle kuin sinne minne piti. Lopun sylkkäri onnistui hyvin.
Saatiin muutaman kerran jopa molemmille yhtäaikaiset onnistumiset.

Fantastinen Utsi

Tänään oli vain Utsi mukana hallilla. Lämmittelylenkiltä palatessa se jo säntäsi suoraan halliin. Oli vaikeuksia saada sitä autoon odottamaan radanrakentamista.
Ekalla pätkällä 'käärmeputki', valssausta, takaakiertoa, takaaleikkausta. Heti kun uskalsin reilusti jättää koiran suorittamaan esteitä valssin aikana homma alkoi sujua hyvin. Lopulta Utsi suoritti loistavasti yhdentoista esteen ratapätkän. Kääntyi pienesti silloin, kun piti ja tykitti suoraan hakemaan seuraavaa estettä tarvittaessa. VAU!!!!!
Kepit onnistuivat myöskin tänään loistavasti . Otettiin niitäkin kahteen kertaan.
Toisella ratapätkällä olikin sitten välistävetoja, jotka aiheutti ongelmia perjantaina. Tänään nekin sujuivat hienosti. Kaarrokset tosi pienet .
Kyllä se oli hienon näköinen tykittäessään täysillä eteenpäin ja välillä kääntyessään melkein sladissa. Olisikohan ohjaaja oppinut ohjaamaan vain Utsi lukemaan ohjausta? Ehkä molempia ; )

Välistävedon vaikeus

Treeneissä teemana välistävedot.
Ensimmäisenä vuorossa Jippo, jolla jälleen hukassa kepit. Lopulta saatiin kummaltakin puolen muutama hyvä suoritus. Ratapätkällä minulla hyppykäskyt liian myöhään, josta johtuu osa Jipon hyppyongelmasta. Sitten sama rata ilman käsiä, jolloin hyppääminen parani, kun joutui itse ajattelemaan milloin hyppää. Nyt alkaa Jipolla uudenlainen harjoittelu. Lyhyitä helppoja pätkiä, että motivaatio lisääntyisi.

Utsilla taasen motivaatiota ja vauhtia riittää. Ratapätkä sujui hienosti, paitsi minulla alussa ongelmia välsitävetojen kanssa. Utsilla vauhti kohdallaan ja irtoamiset hyviä. Käännösketkin onnistuu, kunhan muistan käyttää Utsille sopivaa 'käsky'sanaa. Utsilla pitää käyttää 'tässä' tai 'Utsi', kun Jipolla riittää pelkkä suhina. Tänään Utsi alkoi jo komentamaan minua, kun ohjaukset olivat myöhässä.
Kepit aluksi mitä satuu. Lopuksi meni hyvin, haki vaikeampiakin kulmia.

Takaakiertoa ja välistävetoa

Tänään teimme ensin ratapätkää, jossa pitkää esteväliä, kulmankiertoa, takaakiertoa, takana leikkaamista.
Ihmeen hyvin Utsilta sujui alun pitkä esteväli ja valssilla otettu hyppyjen kulma meni loistavasti. Sitten oli putken jälkeen takaakierto, jossa en oikein tiennyt millä kädellä sen teen. Yritin tehdä koiran puoleisella kädellä, mutta joka kerta jouduin sen muuttamaan viime hetkellä vastaiseen käteen saadakseni pikkumustan  esteen taakse. Vieressä oli toinen hyppy, jolle piti myös mennä takaakierrolla. Se onnistui meiltä jo paremmin. Putken jälkeen hyppyjä, joissa jouduttiin takana leikkaukseen. Se onnisui myöskin hyvin.
Toisessa pätkässä ensin keppejä, jotka menivät hyvin. Tuli jo vaikeampia kulmiakin. Jostain syystä Utsille on helpompaa kulmat vasemmalta. Ratpätkä muuten sama, mutta ekan radan takaakierrot otettiin nyt välistä vedolla. Se oli meille helpompaa.
Jippo oli jätetty varmuuden vuoksi kotiin, kun jo maanantaina osallistui treeneihin. Pikkumustat oli päivän aikana saaneet Puntin ruoka-astian auki ja syöneet vatsansa täyteen. Oli kaksi pientä syöttöporsasta vastassa töistä tullessa. Ruokaa astiassa oli onneksi vain parin Puntin ruoka-annoksen verran ja oli sinne vähän vielä jäänytkin. Näin ne pikkumustat ovat omatoimisia ja omavaraisia....

Maanantain kaahailut

Ennen harkkoja vein Sannin osteopaatille jatkuvasti kipeytyvän polven takia. Oletettavasti vikana (ainakin yhtenä sellaisena) on limapussin tulehdus. Toivotaan sitä ja yritetään aluksi hoitaa kotikonstein ilman kortisonia.

Treeneissä oli teemana edelleen valssit. Lisäksi välistävedot. Radalla myöskin rengas ja pussi.

Ratapiirros copyright Arto Laitinen

Utsi oli ensimmäisenä vuorossa ................ ja kaahailua riitti. Ekassa pätkässä (esteet 1-6) oli hyppy - rengas - hyppy - välistäveto - hyppy - putki - valssi/ niisto - hyppy. Utsilla meni kovaa. Ensin renkaasta ohi, vaikka sen pitäisi se jo osata. Kyllä sekin sitten saatiin toimimaan, kun vain sain koiran muuten hanskaan. Välistävetoa ennen hirveä kaarros ja sain sen vielä omalla liikkeelläni ohjattua väärään päähän putkea.   Valssilla putken jälkeinen hyppy meni ihan hyvin. Kun sain oman linjani kohdalleen, niin alkoi sujua välistäveto ja putkeenlähetys paremmin.
Jipolla taas alkuun kökköhyppyjä. Välistäveto tosi hyvä, putkeen ohjaaminen minulta surkea. Sitten tsempattiin kunnolla. Annoin käskyt ajoissa ja pidin linjat kohdallaan, niin alkoi hypytkin sujua.

Toisessa osiossa (5-13) jatkettiin putkesta joko niisto tai valssi hypylle. 10 hypyltä suoralinja pussiin, mutta piti ohjata putkeen.  Utsin kaahailu jatkui. Koska pussi on Utsille ollut niin vaikea este (painavuuden takia), niin pyysin Tuijan palkkaamaan pussille. Utsi irtosi hyvin putken (6) jälkeisille hypyille (kun olin sen saanut ensin kääntymään ekalle hypylle eikä menemään pussiin) ja liian hyvin välistä vetoa ajatellen. Saimme senkin lopulta toimimaan. Suurin ongelma olikin viimeiseltä hypyltä (10)  putkeen. Utsi veti joka kerta pussiin. Vihdoin, kun varmaan kuudennen kerran jälkeen sain homman toimimaan, niin herra U ei mennytkään enää pussiin vaan juoksi vieressäni ohi. Siinä harkkojen kevennys : )

Jippolla homma hanskassa. Välistäveto tosi pienellä kaarroksella ja muutenkin OK. Jipolla en montaa toistoa ottanutkaan.

Lopussa toisella puolen hallia vielä molemmille pojille keppejä. Jippolla jälleen vaikeuksia, kun oli häiriötä. Ei osoita sitä muutoin häiriintymällä vaan ei vain hae keppejä kunnolla, jättää välejä kiertämättä, yms. jota ei ole yksin harjoitellessa. Lopulta sain koko kepit menemän ja siihen lopetettiin. Utsilla ensin leveämmällä välillä. Meni hyvin ja kujaa kavennettiin pariin otteeseen harjotuksen aikana. Meni hyvin erikulmista sekä putken kautta.

Ruuhkasunnuntai

Menimme hallille vasta 10.30 ja jo heti perään tuli seuraavat ja lisää koko ajan. Otimme vain puolen tunnin treenin ja minä vain Utsilla.
Ensin kepit. Siinä jo aika kapea kuja. Kun tietäisi mitä tuon mustiaisen päässä liikkuu. Saattaa juosta vierestä ohi tai jostain välistä ulos. Mutta sitten, kun taas keskittyy tai muuten vain hiffaa asian, niin tykittää todella hyvin kapeastakin välistä ja hakee kulmiakin.
Ratapätkä sisälsi irtaantumista, takaaleikkausta, valssia. Yhteensä esteitä seitsemän, kuusi hyppyä ja putki.
Ekalla kerralla saimme homman ns. nollalla läpi. Sitten seuraavilla kerroilla tuli minulta jälleen huonoja ohjauksia (eli oletin). Saimme kyllä homman uudelleenkin pelittämään.
Toisessa osiossa sama pätkä, mutta päin vastoin. Sekin onnistui meiltä suhteellisen hyvin. Jouduimme enimmäkseen hinkkaamaan sitä, että Utsi pysyy minulla loppuun asti hanskassa eikä ryntää Tuijan luokse kinkkuilemaan.

Perjantain treenailut

Hallille mahdollisimman aikaisin (15.45) ennenkuin ruuhka alkaa ....
Yritin ottaa Jipolla keppejä sitee, että makupalapurkki oli valmiina palkkana keppien päässä. Jälleen aluksi pari kaahausta miten sattuu. Sitten oikealta puolelta onnistumisia. Vasemmalta puolelta takkusi täysin. Ei lainkaan onnistumisia. Otin väliin oikealta puolen, joka sekin alkoi takkuamaan, väärästä välistä sisään, oikaisi viimeisen välin, yms. Kun jälleen sain toimimaan oikean puolen, niin pitihän sitä kokeilla vielä vasemmalta ja taaseen meni persiileen. Sitten onneksi saapui Tuija ja harjoittelu jatkui. Saatiin oikealta hyviä suorituksia, mutta vasen takkusi aina vaan. Lopulta onnistui sekin puoli.
Sitten Utsin vuoro mennä kepit. Silläkin aluksi vaikeuksia. Tykitti ekan välin jälkeen ulos tai juoksi kokonaan vieressä. Onneksi aika pian saimme oikean rytmin löytymään. Sitten meni putkesta kepeille, samoin kuin parin hypyn kautta.
Ratapätkällä oli tarkoitus harjoitella vartalon käyttöä. Eli aluksi ilman käsiä. Kyllähän ne molemmat pikkumustat toimi hyvin, jos vain ohjaaja muisti sitä vartaloaan käyttää. Jipolla meni tosi hyvin. Väilistä vedotkin onnituivat hienosti. Utsin kanssa oli enemmän vaikeuksia. Kääntyi kyllä hyvin, mutta minulla oli enemmän vaikeuksia sijoittumisessani. En ehkä luottanut Utsin kanssa siihen vartalon voimaan tarpeeksi.
Lopussa vielä Jipon kanssa hyppytreeniä. Kun vain annan käskyt ajoissa katoaa se hyppypaikan hakeminen. Eli mihin jälleen päädymme, kaikki vika minussa............

Utsi lonkkakuvissa ja polvitarkastuksessa

Tänään oli Utsilla sitten eläinlääkärikeikka. Utsin voisi palkata klinikalle vastaanottoon. Kaikki sisääntulijat otettiin vastaan vilkutuksella ja muutenkin söpöilemällä ja kaikki Utsin myöskin huomioivat. On se aika epeli. Vaikka on vilkas ja touhukas, niin malttaa odotta rauhassa paikallaa ja keskittyä asioihin. Toisin kuin Jippo.
Polvet tuli tarkastettua ensin ja niistä terveen paperit. Rauhoituspiikin jälkeen oli vuorossa lonkkakuvat. Ekat kuvat olivat lonkkien osalta hyvät, mutta jostain syystä niissä ei näkynyt DEX-merkki. Uudet kuvat olivat lonkkien osalta täysin vinot, mutta kolmannet onnistuivat jo paremmin. Lonkkamalja hyvä, ei mitään rikkoja ja rustoja. Kumpallakin puolella yläkulmassa pieni 'aukko', joten tulos riippuu sitten Limanista, mutta pitäisi olla B.
En ottanut Utsille heräämispiikkiä turhan takia, kun menin vielä takaisin töihin. Utsi siellä sitten veteli sikeitä häkissään. Nukkui hyvin vielä kotonakin.

Maanantairastit

Tällä kertaa oli luvassa valsseja ja persjättöjä.

Ratapiirros copyright Arto Laitinen

Ratapätkä oli mielenkiintoinen. Siihen piti sitten saada sekä valsseja että persjättöjä. Rataan tutustumisessa tuntui, että pelkästään jommalla kummallakin homma onnistuisi. Yritin sitten saada sinne pari persjättöä mukaan.
Tällä kertaa Utsi sitten päätti irrota ja kunnolla. Tosi hienoja irtoamisia ja minä pystyin tekemään valssit paljon kauempana jopa koiran edessä. Persjätöt ei niin hyvin onnistuneet, joten toisen vaihdoin suosiolla valssiksi koiran edessä.
Nyt kun tuo irtoaminen oli hanskassa, niin tiukat käännökset eivät sitten onnistuneet ollenkaan. Osassa syynä ohjaaja ja muutamassa tuo pikkumusta, joka oli päättänyt tykittää kunnolla.
Huipentumana oli radan viimeisenä esteenä ollut rengas. Sen Utsi haki upeasti ja meni kauniisti sukkana läpi, jeee...
Kepeillä oli rako suunnilleen Utsin levyinen. Siinä pari alkukaahotuksen jälkeen tosi hyviä suorituksia lievillä kulmilla kummaltakin puolen. Lisäksi otettiin hypyn takaa ja kaikki onnistui hienosti. Täytyisi vaan harjoitella enemmän.

Sunnuntaiaamun persjätöt

Heti aamusta Pennalaan harjoittelemaan persjättöjä ja rengasta radalla.
Jippo otti vain keppejä. Nyt meni jo pari kertaa hyvin makupala-astialle ilman, että oli maalimiestä. Sitten maalimiehen kanssa otettiin erilaisia kulmia, hypyn kautta ja jopa putken ja hypyn kautta kepeille. Ja hyvin meni. Kyllä Jippo pian hanskaa koko homman.
Utsilla alkuun keppejä. Normi kujan leveydellä eri kulmia, hypyn kautta, putken kautta ja kahden hypyn ja putken kautta, vau, mekin edistytään. Sitten vielä onnistuttiin samalla repertuaarilla, vaikka väliä kavennettiin.
Tokassa pätkässä otetiin rengasta. Nyt mentiin hyppy - rengas - hyppy -systeemillä. Olivat toki suorassa linjassa ja maalimies päässä. Tämäkin sujui yllättävän hyvin.
Lopuksi vielä niitä persjättöjä ratapätkällä. Kyllä se on vaikeaa noin pienen koiran kanssa. Minä hukaan sen täydellisesti enkä uskalla jatkaa, kun en tiedä missä koira on. Puntin sentään aina havaitsi jostain silmäkulmasta. Muutaman kerran harjoittelun jälkeen alkoi pikkumusta ymmärtämään homman idean ja alkoi se sitten sujuakin.
Loppulenkki sujui kosteissa merkeissä. Ihanan pikkupakkasen jälkeen jälleen plusasteita ja pientä tihkusadetta.

Perjantaiaamun agiliidot

Olimme sopineet harjoitukset jo aamu yhdeksäksi Pennalaan.
Jippolla jälleen pelkästään keppejä. Sujuvat aina vaan paremmin, ihanaa ...... Saa sitten nähdä milloin tulee seuraava takapakki, toivottavasti ei.
Utsilla keppejä. Ensin leveämmällä kujalla ja lähetyksiä erilaisista kulmista. Toisella kierroksella keppejä kavennettiin ja nekin sujui hyvin, jopa samojen kulmien kanssa ja hypyn takaa.
Ratapätkällä harjoiteletiin ensin niistoa. Nuo kaikki pikkupyörittämiset onnistuu Utsilla hyvin, on niihin niin tottunut. Varsinaisella radalla sylkkäriä, takaaleikkausta, irtoamista ja loppuun vielä loppusuora-irtoaminen.
Muutaman harjoittelun jälkeen meni pari kertaa ihan hyvin.
Jäähdyttelylenkillä pääsi Jippokin vaihteeksi irti ja hyvin pysyi matkassa mukana. Jossain matkalla oli varmaan tosi mehukkaita hajuja, koska kotona alkoi sellaiset astumisyritykset.

Keskiviikon liitelyt

Tällä kertaa Jippokin pääsi mukaan. Tosin vain ottamaan kepit muutamaan kertaan ja hihnalenkille. Kepit sujuivat hyvin. Jipolla oli intoa ja vauhtia. Huomasi, että oli ollut treenaamatta pari viikkoa.
Utsi meni taasen kovaa ja korkealta. Hieman ylikierroksia eikä suostunut välillä lainkaan kuuntelemaan. Kokeilin jopa johonkin väliin R-painotteista sanaakin, mutta ei edes tuntunut tietävän mitä sen pitäisi merkitä. Sitten laitoin herra 1 veen autoon kesken kaahailujen. Kylläpä oli kuulolla, kun jälleen pääsi Miloun jälkeen harjoittelemaan.
Harjoituksissa oli jälleen keppejä, joissa otin leveämmällä välillä ja lähetyksiä eri kulmista. Haki hyvin ekaan väliin.
Rataharjoituksena oli takaakiertoa, sylkkäreitä ja irtoamisia.  Takaakierrot ja sylkkärit sujuvat ihan hyvin, mutta noissa irtoamisissa on vielä kovasti harjoittelemista. Jos käytän apuohjaajaa, niin keskittyy liikaa häneen ei tekemiseen. Nyt on kokeiltu muutama kerta makupalapurkkia. Saa nähdä alkaako toimia.

Tällä kertaa olimme sen verran ajoissa, että ehdimme harjoitella kaiken mitä pitikin ennenkuin seuraava tuli. Hienoa.

Utsi 1 v

Tänään meidän vauvamusta täyttää yhden vuoden, ääääkkk. Äkkiä on vuosi mennyt ja ehkä Utsia ei enää voi kutsua vauvaksi, vaikka se sellainen vielä onkin (ainakin söpöillessään).

Maanantain ryhmäharkat

Jippo edelleen sairaslomalla, joten mukana vain Utsi.
Arto oli jälleen viritellyt meille loistavan harjoituksen. Edelleen teemana irtoaminen.

Ratapiirros copyright Arto Laitinen

Utsilla tai ehkä minulla yhä vaikeuksia noilla pitkillä esteväleillä, mutta kyllä nekin pikkuhiljaa alkavat siitä luonnistua.
Kummassakin pätkässä oli sivuirtoamista siten, että väliin jäi este. Alkupätkä meni hyvin, jos vain napa näytti oikeaan suuntaan. Jälkimmäinen onnistui sen jälkeen, kun Utsi bongasi sieltä itselleen kiintopisteeksi renkaan.
Kyllä tuon vauvamustan harjoittelu on edelleen vähän sellaista haahuilua. Nytkin Tuijan kinkkumakupalat olivat sille vastustamattomia. Mutta kyllä se siitä, toivottavasti.

Jottei jäisi tämä blogi ihan pelkästään treenipäiväkirjaksi, niin tapahtui meillä maanantaina muutakin. Harkkojen aikana Jippo oli kotona syönyt ksylitolikarkkeja sekä ksylitolipurkkaa. Onneksi oli oksentanut itsekseen niitä uloskin. Jotain hyötyä noista pikkumustien klinikalla käymistä pentukursseista. Lapset tajusivat, että kyseessä vaaratilanne ja Joona reippaana oli netistä katsonut ohjeet kuinka toimia, kun äitihän se vain harkkasi ilman puhelinta. Oli nähtävästi ehtinyt hieman imeytyäkin, sillä välillä oli Jippo mennyt vaisummaksi. Koko illan se sitten söi puolen tunnin välein yhden sokeripalan. Oli jo nukkumaan menessä ihan hyvässä kunnossa. Tosin varmuuden vuoksi annoin sille vielä yöllä yhden sokeripalan. Tässä yksi linkki, missä kerrotaan ksylitolimyrkytyksestä .

Sunnuntain liitelyt

Sunnuntaiaamuna suuntasimme hallille jo heti yhdeksän jälkeen saadaksemme harjoitelle rauhassa ilman kiirettä. Mukana vain Utsi. Aluksi keppejä. Meni ihan OK. Siten vuorossa pakkovalssi, joka sekin onnistui ihan hyvin. Tauon jälkeen pussia, joka nyt sujui jo huomattavasti paremmin. Renkaalla tuli ilmi, että Utsi liittää sen apuohjaajaan. Ilman 'maalimiestä' ei tietoakaan renkaalle irtoamisesta. Heti, kun 'maalimies' oli paikallaan suuntasi vaikka kuinka kaukaa suoraan keskeltä rengasta. Eli aloitimme maalimiehen häivytämisen samalla.
Tämän osan loppuun otimme hyppyharjoituksia. Kuusi hyppyä kaarelle ja toiseen päähän kaariputki. Ensimmäisessä osiossa hypyt olivat lähempänä toisiaan, että Utsi oppisi itse hakemaan niitä. Harjoitus onnistui muutaman kerran jälkeen ihan hyvin kumpaankin suuntaan. Viimeisen tauon jälkeen uusiksi hyppy-ympyrä nyt isommilla välein (vain viidellä hypyllä). Tämä sujui alusta asti tosi hyvin. Loppuun vielä pari kertaa kepit.
Sitten lenkille.

Perjantain ruuhka liitelyt

Olimme sopineet menevämme  heti töiden jälkeen Pennalan hallille harjoittelemaan. Saapuessamme sinne paikalla oli jo  Arto  & Paavo, Sanna & Veeti sekä Oili ja Pete  koirien kanssa.  Sillä välin, kun saimme koirat lenkitettyä, oli jo vuorossa  Zip. Se on kyllä mahtava pieni  penneli.
Minulla oli vain Utsi mukana, Jippo vielä parantelee itseään. Ensin otimme keppejä, jotka alkuun tuottivat vaikeuksia, mutta lopussa meni jo ihan hyvin. Ratapätkällä olikin sitten hyppyjä pitkillä väleillä, putkia peräkkäin ja takaaleikkauksia. Nuo pitkät välit ovat vielä liian vaikeita Utsille, kun se itse on niin pieni. Tarvitsee tuota radanlukemista/ estehakuisuutta harjoitella ensin lyhemmillä väleillä sen kanssa.
Paljoa emme harjoitelleet, kun seuraavat jo odottivat paastäkseen treenaamaan.

Pikkumustat fyssarilla

Torstaina oli sitten pikkumustien käynti Kaisan vastaanotolla. Ensimmäisenä otettiin käsittelyyn Jippo, joka siellä on aiemminkin käynyt. Ja jumit löytyi heti alaselästä ja siitä lonkkien alueelle. Kumpikaan takajalka ei venyt taakse. Varsinkin oikea puoli oli pahempi. Toivottavasti tämä on syynä agilityssa hyppyjen 'hakemiseen'. Kaisa sai aika hyvin jumit auki ja laserin saanti lopuksi on Jipolla kohokohta näissä käsittelyissä. Silmät painuvat väkisin umpeen, hyvä ettei nukahda seisoalleen.
Utsi sitten vuoroon ensikertalaisena. Aluksi oli jäykistelyä, kun ei ollut tottunut käsittelyyn, mutta pian se pienempikin musta rauhoittui käsiteltäväksi. Utsi oli hyvässä kunnossa. Ei ollut pentuajan kaulurin pitäminen jättänyt niskaan mitään jumeja. Hienoa!
Jippo menee vielä uusintakäsittelyyn kuun lopussa ja silloin ostamme myöskin koirille auton häkkiin alustaksi minihuopa .

Keskiviikon käynti hallilla

Jälleen töiden jälkeen auton nokka kohti Pennalaa. Siellä on nykyisin kova tungos ennen ryhmien alkua.
Sillä välin, kun Pete oli lenkittämässä koiria, ehdimme ottaa kaikilla koirilla kepit. Jipolla meni tosi hyvin, on löytänyt jälleen sen jyvän, mikä oli tuossa pari viikkoa hukassa. Upeeta! Utsi menee kujaa sikana, mutta jossain vaiheessa kadottaa ajatuksen siitä mitä on tekemässä. Eli pitää muistaa lopettaa harjoittelu hieman aiemmin.
Välissä oli Megin ja Zipin vuoro. Kyllä se pieni Zip on taitava.
Me otimme sitten ratapätkänä irtoamishyppyjä sekä putken umpikulmaa. Taisi lisänä tulla myöskin putkijarrutusharjoittelua. Utsilla menee hyvin, jos vain ohjaaja muistaa kääntää vartaloa eikä vain liikua eteenpäin.
Oli hyvät harjoitukset jälleen kerran. Kiitos Tuija seurasta.

Maanantain ryhmätreenit

Harjoituksiin osallistui vain Utsi. Jippo jäi kotiin varmuuden vuoksi, jos siellä selässä on jotain vikaa. Olipa helppo treenata vain yhdellä koiralla. Harjoituksen teemana koutsin sanoin: Sivuun irtoamista ja alamme totuttaa koiraa sivuetäisyyden kasvattamiseen.

Ratapiirros copyright Arto Laitinen

Utsilla sujui tosi hyvin ensimmäinen osio:  jossa esteet 4 - 8. Ei saanut viedä koiraa hypylle 6 vaan piti vartalo-ohjata se sinne. Jatko oli 7-hypyn jälkimmäisellä siivekkeellä valssi. Eli jos vei koiran kutoselle asti, niin ei ehtinyt kunnolla valssiin. Utsi irtosi tosi hienosti .
Jälkimmäisessä osiossa olikin sitten enemmän haastetta,  esteet 1 - 5. Heti, kun ohjaaja muisti kääntää vartalon kohti kolmosta, niin alkoi se pikkumustakin sinne mennä. Miten voi vartalonkäyttö olla näin vaikeaa ????

Ratapiirros copyright Arto Laitinen

Lopussa sitten vielä ohjausharjoitusta peruuttamalla. Koira kääntyi tosi hyvin, jos vain tumpelo ohjaaja muisti sitä vartaloa käyttää, ei vain jyrännyt menemällä taaksepäin.

Paljon tuli jälleen opeteltavaa loppu viikoksi.

Viikolopun treenailut

Perjantaina suuntasimme Pennalaan harjoittelemaan rengasta ja irtoamisia, koska ne oli tulleet läksyksi edellisistä harkoista.
Jippo jumittaa noiden hyppyjen kanssa. Hakee tosi pahasti hyppypaikkaa. Joten Jipolla pelkkiä keppejä, jotka alkoivat taasen sujua paremmin.
Utsin kujakepit sujuu ihan hyvin. Pyllykin jo pyörii kuin oikeassa pujottelussa. Rengas OK.
Sitten siihen irtoamiseen pitkillä hyppy väleillä. Se on niin vaikeaa noin pienen elävän kanssa. Meillä oli putket kaarella kummassakin päässä hallia ja välissä kaksi hyppyä. Siinä sitä sai harjoitella. Saatiin jossain vaiheessa jo menemään koko pätkä.

Koska perjantaina oli hallilla tungosta, niin suunnistimme sinne uudelleen lauantaiaamuna. Ensin otimme samat kuin perjantaina (Jippo vain keppejä) ja lopuun vielä vaihdoimme putkien välissä oleet hypyt pitkittäin. Tässä sitten ensin ulkokautta kiertoa ja sitten niitä ihania välistävetoja. Siinä sitä olisi jälleen työsarkaa. Se on sitten minulle niin vaikeaa nykyisin tuo peruuttaminen, kääntyminen ja nähtävästi kaikenlainen liikkuminen. Utsi kyllä toimi hienosti, jollei oteta lukuun niitä aina silloin tällöin tulevia mustaputki-syndroomeja.

Sunnuntaiaamuna vielä kerran hallille. Jälleen keppejä, rengasta ja sitä lauantaina ottamaamme välistävetopätkää. Edelleen ohjaajalla vaikeuksia liikkua ja kääntyillä oikeaoppisesti koiran näkökulmasta. Jipolla keppejä, jotka menivät tosi hyvin.
Loppuun kummallakin pikkumustalla hyppy-ympyrää. Jipollakin paikanhakemiset vähenivät, kun joutui hyppäämään samantien uudelleen. Utsi menee selvästi myötäpäivään paremmin kuin vastapäivään.

Nyt sitten odotellaan Jipon kanssa torstain Kaisalla käyntiä, jos siellä selviäisi jotain.

Kuivannon kymppi  oli sunnuntaina Saana-Riikan listalla. Sijoituskin hieno 477 liki seitsemänsadan maaliintulleen joukossa. Kävi jopa harjoittelemassa ennen starttia, kävi lauantaina juoksemassa viiden kilsan lenkin.