Utsi kävi harjoittelemassa kisaamista LAUn kisoissa 20.11.2010. Ja melkoinen showhan se oli. Tulokset löytyy netistä, mutta harmi, ettei siellä ole ratpiirroksia, vaikka huomasin, että molemmilla tuomareilla ne oli sähköisesti tehty. Kaksi ekaa rataa olivat agilityratoja tuomarina Sami Topra ja kolmas rata oli hyppäri tuomarina Allan Mattson.
Tarkoituksena ei ollut varsinaisesti kisata vaan ottaa tuollainen isompi ja kalliimpi maksullinen harjoitus ;-)
Piti katsoa kuinka koira kestää ja käyttäytyy tuollaisessa tilanteessa. Ja sama juttu ohjaajan kohdalla, joka ei ole muutamaan vuoteen kisannut.
Olin päättänyt, että Utsilla pitää olla hauskaa ja sen tätytyy kokea asia mielekkäänä, Ehkä olisin voinut olla alussa tiukempi.
Aamulla olimme sopineet tapaamisen Miran kanssa Villähteen ABC:lle 6.30 ja siitä sitten kohti Lappeenrentaa. Matka meni rattoisasti hyvässä seurassa.
Hyvin ehti ilmoittautumisen jälkeen vielä lenkittää koiran ennen mittausta. Umppa käyttäytyi hienosti ja minikoira siitä tuli (tosin siitä ei ollut epäilystäkään). Utsin starttivuoro oli keskivaiheilla.
Eka startti sitten oli kamala (ei katastrofaalinen, koska koira pysyi kehässä ;-)). Ohjaajaa ei jännittänyt, mutta silti meni lähtöön ilman järjen hiventäkään :-/
Rata oli tosi mukava ja ohjaajakin löysi sieltä ne pienet ansakohdat (tämä oli yksi testattavista asioista).
Toiseksi viimeinen este oli puomi ja ohje oli olla valmiina lähdössä, kun edellinen koirakko on puomilla.
Meillä koirakko oli valmiina. Koira istui hihnassa ekan esteen takana ohjaaja vierellään. Lähtöluvan tultua ohjaaja otti koiralta pannan pois ja siitähän se pikkumusta lähti suorittamaan itsenäisesti rataa ;-). Äkkiäkös siitä HYL tuli. Ei tuloksessa mitään vikaa, mutta koira juoksenteli nuuskien missä sattuu ja vain pienet pätkät näytti agililitylta, jos nekään :-/. Jälkeenpäin ajatellen ehkä minun olisi pitänyt ottaa koira heti karkaamisen jälkeen käsiin, mutta olin pienessä mielessäni päättänyt, että koiralla pitää olla kivaa, joten ei tullut mieleenkään silloin rajoittaa sitä mitenkään ;-).
Positiiviset asiat radalta oli kontaktit (jotka kaikki olivat siellä). Utsi meni kaikki hienosti ja pysyi alastuloilla lupaan asti :-). Myöskin rengas meni hyvin. Keppien viimeisen välin jouduin korjaamaan, mutta muutoin nekin sujuvat. Ohjaaja muisti koko radan ja löysi rataantutustumisessa ne ansatkin.
Negatiiviset asiat olikin sitten ohjaajan asenne. Vaikka koira ei ollutkaan hanskassa, niin voisi sitä silti ohjata kunnolla eikä vain huiskia sinnepäin :-/.
Toinen rata oli myöskin tosi mukava profiililtaan ja suorituksemme jo ensimmäistä parempi. Miettiessäni kuinka sen lähdön onnistun hanskaamaan, niin tajusin, ettei Umppanen ole koskaan lähtenyt radalle hihnasta :-/. Eli nyt sitten uusi taktiikka, koira sylissä lähtöön ja luvan tultua koira siitä istumaan. Ja niinhän se pysyi siellä siihen asti, kun kutsuin. Eli jälleen huomasi, ettei olla kisattu niitä harkkakisojakaan kuin pari :-/.
Tällä radalla kompastuskiveksi koitui pussi. Se oli kyllä samanlainen pressumalli kuin Pennalassakin, mutta joko pakkasesta johtuen Utsi törmäsi kuin seinään siihen laskeutuvaan osaan enkä saanut sitä siitä noin pienenä koirana läpi menemään :-(.
Jälleen kontaktit hyvät, samoin kepit (hieman empi lopussa). Keinu reipas, varsinkin kun moni koira otti kieltoja siitä.
Ohjaaja jälleen vain huiski putkiin lähetykset, joten pikkumusta kiersi ne ensin ulkokautta ympäri. Samoin ohjaajaa unohti yhdessä kohtaa radan hetkeksi :-/
Viimeinen rata olikin sitten hyppäri. Lähtö sujui hyvin ja ratakin sinne pussiin asti, josta HYL. Sitten taasen ihan hyvä pätkä kepeille asti, jossa Utsi nyt jätti useamman välin suorittamatta, mutta korjattuna tosi hienot. Loppumutkissa ei sitten enää ohjaajan kunto riittänyt vaan jälleen hutilointia ohjauksessa :-/.
Kantasen Leena ystävälliseti totesikin lopussa, että homma parani rata radalta ja kahdeksannessa startissa olisimme saaneet jo nollan :-). Leena itse nousi ekan radan jälkeen jo kakkosiin Rettan kanssa. Onnea!!!
Mira ja Nasta tekivät hienon 0-radan, josta suuret onnittelut. Toinenkin rata oli hieno, mutta tuloksena harmittava vitonen.
No nyt on sitten kisaura aloitettu ei mitenkään hienosti, mutta aloitettu kumminkin. Nyt on opittu asioita meitä kisakoirakkona ja noita kompastuskiviä sitten harjoitellaan ;-)
On se kumma miten kisoissa usein sattuu kaikkea odottamatonta. Harmillinen pussi! Pääasia kuitenkin, että kisat on korkattu, suuresti onnea seuraaviin koitoksiin :)
VastaaPoista